Pankit rikastuvat ja sinä maksat? Karu totuus: Korkojen nousu ei ole salaliitto, vaan reality check

Tero neuvottelee sinulle parhaat korot

Luin äskettäin Suomi24-ketjua, jossa väitettiin korkojen nousun olevan “kapitalistien yksipuolinen toimi järjestelmäromahduksen peittämiseksi”. Syytettiin Nato-jäsenmaksuja, yritysten velkoja ja ties mitä “sopulien kuritusta”.

On helppoa ja lohdullista ajatella, että paha pankkiiri tai natsihallitus päätti viedä rahasi. Se vapauttaa sinut vastuusta. Mutta totuus on paljon tylsempi ja karumpi: nollakorkojen aika oli historiallinen poikkeus, ja nyt olemme palanneet normaaliin.

Nollakorot olivat huumetta – ja sinä jäit koukkuun

Viimeiset kymmenen vuotta me elimme taloudellisessa satumaassa. Rahan hinta oli nolla. Ihmiset ottivat valtavia lainoja uskoen, että tämä tila jatkuu ikuisesti. Mutta kuten aiemmin kirjoitin sähkön hinnasta ja inflaatiosta, markkinat korjaavat aina itsensä.

Kun otit sen 300 000 euron lainan “unelma-asuntoon”, pankki teki sulle stressitestin 6 prosentin korolla. Silloin sä nyökkäilit ja sanoit ymmärtäväsi. Nyt, kun korko on neljä prosenttia, huudat foorumeilla pankkien “kissanpäivistä”.

Pankit tekevät voittoa, kyllä. Se on niiden tehtävä. Mutta ne eivät pakottaneet sinua allekirjoittamaan lainapaperia. Sinä teit sen itse.

“Pankki pelastetaan, mutta matti ja maija maksaa”

Keskustelupalstoilla pelätään 90-luvun laman toisintoa ja syytetään pankeille syydettyjä “miljardeja”. On totta, että pankkijärjestelmä pidetään pystyssä, koska ilman sitä koko yhteiskunta pysähtyisi – mukaan lukien sinun palkkasi maksu.

Mutta on turha itkeä sitä, että pankki perii korkoa. Korko on rahan hinta ja riskin hinta. Jos et halua maksaa korkoa, älä ota velkaa. Jos taas otat velkaa, varmista, että taloutesi kestää sen. Jos taloutesi kaatuu parin prosentin koronnostoon, olet elänyt yli varojesi jo nollakorkojen aikaan.

Teron vinkit asuntovelalliselle (Lopeta huutelu, aloita toiminta):

  1. Lopeta salaliittoteorioiden lukeminen: Se, että joku “Haans” huutaa foorumilla “kusiaiseliitistä”, ei laske sun lyhennystäsi senttiäkään. Se vain lisää sun stressiäsi.
  2. Kilpailuta, jos voit – mutta hyväksy realiteetit: Voit yrittää neuvotella marginaalista, mutta markkinakorko on se mikä se on. Jos et pysty maksamaan, myy asunto ennen kuin ulosotto tekee sen puolestasi. Myös pienemmät lainat kannattaa kilpailuttaa verkossa aina tasaisin väliajoin.
  3. Älä odota valtiolta apua: Korkovähennykset menivät jo, ja hyvä niin. Valtion tehtävä ei ole tukea kenenkään riskinottoa asuntomarkkinoilla.
  4. Puskuri on pakollinen: Jos sulla ei ole säästössä vähintään kolmen kuukauden menoja vastaavaa summaa, sä olet vaaravyöhykkeellä. Aloita säästäminen tänään karsimalla kaikki turha.

Lopuksi: Maailma ei ole rikki

Keskusteluissa väitetään, että “järjestelmä on romahtanut”. Ei se ole. Se vain toimii taas niin kuin sen kuuluukin. Raha maksaa jotain, ja riskillä on hinta.

Pikaluotto.net muistuttaa, että laina on aina sopimus, joka pitää hoitaa. Oli kyseessä asuntolaina tai pienempi luotto, vastuu on aina lainanottajalla. Jos syytät pankeja omista laskuistasi, olet jo hävinnyt pelin.

Ota taloutesi takaisin hallintaan. Se alkaa siitä, että lopetat uhriutumisen.

Ruoka on kallista ja pussit pienenevät – Lopeta syyttely ja päivitä kauppalistasi

Tero Virtanen ruokakaupassa

Kun seuraa keskustelua ruoan hinnasta, huomaa nopeasti kaksi leiriä: ne, jotka syyttävät hallitusta, ja ne, jotka syyttävät yritysten ahneutta. Eräskin keskustelija väittää ruoan hinnan kolminkertaistuneen kolmessa vuodessa ”nykyisen hallituksen takia”. Tämä on suoraa jatkumoa sille, mitä kirjoitin aiemmin sähkön hinnasta ja markkinariskin hallinnasta: markkinat eivät kysele tunteitasi, joten jos jätät varautumatta muuttuvaan maailmaan, huudat pian tyhjälle lompakolle.

Palautetaanpa faktat pöytään: inflaatio ja ruoan hinnan nousu on globaali ilmiö. Jos ruoka kallistuu yhtä aikaa Texasissa, Moskovassa ja Multialla, syy ei ehkä löydykään Helsingin Arkadianmäeltä. Syyt ovat syvemmällä: logistiikassa, energian hinnassa, lannoitteissa ja maailmanpoliittisessa epävarmuudessa.

Shrinkflaatio – Kyllä, sipsipussi on pienempi, entä sitten?

Keskusteluissa nousee usein esiin shrinkflaatio eli pakkauskokojen pienentyminen samalla, kun hinta pysyy ennallaan tai nousee. Tätä kutsutaan ”yritysten ahneudeksi”.

Totta kai yritykset haluavat tehdä voittoa – se on niiden tehtävä. Mutta kuluttajana sinulla on valta. Jos merkkituotteen hinta nousee ja pakkaus kutistuu, miksi ostat sitä edelleen? Brändiuskollisuus inflaation aikana on taloudellinen itsemurha.

Jos valitat ruoan hinnasta samalla, kun korisi on täynnä merkkituotteita, valmisaterioita ja sokerilitkuja, ongelma ei ole inflaatiossa. Ongelma on prioriteeteissasi.

Mitä Tero Virtanen tekisi? (Eli miten selviät ruokakaupassa)

On helppoa vaatia valtioita apuun, mutta valtio ei tule täyttämään jääkaappiasi. Tässä on Teron kolme kovaa vinkkiä niille, joiden ruokabudjetti venyy:

  1. Lopeta brändien palvominen: Kaupan omat merkit (ne ”halpikset”) tulevat usein samoilta tehtailta kuin kalliit brändit. Jos et pysty vaihtamaan merkkiä säästääksesi 30 %, älä valita hinnasta.
  2. Opi kokkaamaan perusraaka-aineista: Keskustelupalstoilla surkutellaan, miten roskaruoka on ainoa vaihtoehto. Väärin. Peruna, kaali, pavut ja sesongin juurekset ovat edelleen halpoja. Jos et osaa tehdä niistä ruokaa, vika on taidoissasi, ei lompakossa.
  3. Älä syö ulkona, jos sinulla ei ole varaa: Ravintolaruoan hinta on noussut globaalisti eniten. Jos taloutesi on tiukilla, ravintolassa syöminen (tai ruuan tilaaminen kotiin) on typerintä, mitä voit tehdä.

Inflaatio on testi taloudelliselle selviytymiskyvyllesi

USA:ssa ruoka on kallistunut 40 % viidessä vuodessa. Venäjällä voin ja perunan hinta nousee kymmeniä prosentteja vuodessa. Suomessa olemme vielä onnellisessa asemassa, vaikka täälläkin tuntuu pahalta.

Taloudenhallinta on sopeutumista. Jos maailma muuttuu kalliimmaksi, sinun on muututtava säästeliäämmäksi. Huutaminen Suomi24-palstalla tai hallituksen eron vaatiminen ei laske leivän hintaa senttiäkään. Mutta ennen kuin otat limiittilainaa arjen tueksi, varmista että olet karsinut kauppalistaltasi kaiken turhan.

Pikaluotto.net tarjoaa työkaluja talouden tasapainottamiseen, mutta paras työkalu on oma järki. Jos ruokabudjettisi ylittyy kuukaudesta toiseen, on aika katsoa ostoslistaa kriittisesti. Onko siellä sitä mitä tarvitset, vai sitä mitä haluat?

Maailma ei ole sinulle velkaa halpaa ruokaa. Ota vastuu omasta koristasi.

Sähkölasku veti talouden kuralle? Karu totuus: Turha syyttää hallitusta, jos otit tietoisen riskin

Iso sähkölasku tullut

Kylmä totuus iski jälleen suomalaisten koteihin. Tammikuun pakkaset nostivat sähkön hinnan tasoille, jotka saavat monen pörssisähköilijän hien nousemaan pintaan – eikä se johdu saunomisesta. Suomi24-palstalla kansa huutaa arvonlisäveron laskua kymmeneen prosenttiin ja vaatii viiden sentin hintakattoa. ”Omat palelluttaa oman kansansa”, huudetaan foorumeilla.

Mutta hetkinen. Pysähdytäänpä miettimään.

Pörssisähkö on peliä – ja peleissä voi hävitä

Pörssisähkö on markkinatalouden puhtain muoto. Se tarjoaa halpaa, lähes ilmaista energiaa silloin, kun tuulee ja aurinko paistaa. Monet nauttivat tästä koko kesän ja syksyn, naureskellen niille, jotka maksoivat kiinteästä sopimuksestaan 8 tai 9 senttiä kilowattitunnilta.

Mutta pörssisähkön luonteeseen kuuluu riski. Kun tyyni pakkasjakso iskee, hinta ampaisee kattoon. Se ei ole yllätys. Se ei ole ”rottasakin” salaliitto. Se on fysiikkaa ja markkinoiden laki. Jos valitset pörssisähkön, hyväksyt sen, että välillä hinta on 30 senttiä. Jos et kestä tätä laskua, olet valinnut väärän sopimustyypin.

On suorastaan röyhkeää vaatia valtiota ja veronmaksajia apuun heti, kun oma riskipitoinen valinta kääntyy itseään vastaan. Et sinä jaa pörssisähköllä saavutettuja säästöjäsi naapureillesikaan kesällä, joten miksi muiden pitäisi maksaa laskusi talvella?

Budjetointi on aikuisten taitolaji

Suomi24-keskustelussa joku fiksusti totesi, että sähkön hinta on se summa, joka lukee laskun loppurivillä – siirtoineen ja veroineen. Se on kulu, joka pitää pystyä ennakoimaan.

Oma talous ei kaadu yhteen sähkölaskuun, jos se on hoidettu vastuullisesti. Tässä muutama karu vinkki niille, jotka nyt hätäilevät:

  1. Luo puskuri: Jos säästät kesällä pörssisähköllä, älä tursuta säästettyjä satasia turhuuteen. Laita ne sivuun talvea varten.
  2. Tunne rajasi: Jos taloutesi ei kestä 500 euron yllätyslaskua, pörssisähkö ei ole sinua varten. Ota kiinteä hinta. Se on vakuutus mielenrauhasta.
  3. Lopeta haikailu: Viiden sentin hintakatto tai hiilivoimaloiden rakentaminen sormia napsauttamalla on pelkkää päiväunta. Me elämme tässä markkinatilanteessa nyt, ja meidän on sopeuduttava siihen.

Valtio ei ole vakuutusyhtiösi

Keskusteluissa vaaditaan kovaan ääneen sähköveron laskua tai hintakattoja. Kuten yksi keskustelija foorumilla fiksusti huomautti: jos hinta määrätään keinotekoisesti alas, sähköä ei välttämättä riitä kaikille tai valtio joutuu repimään erotuksen kansalaisten selkänahasta muulla verotuksella.

Meidän on aika ottaa vastuu omista valinnoistamme. Jos sähkölasku yllättää, syy ei ole siinä, että Suomi myy sähköä ulkomaille tai että ”tuulimyllyt eivät pyöri”. Syy on siinä, että et ole varautunut.

Pikaluotto.net muistuttaa aina järkevästä rahankäytöstä. Laina on työkalu silloin, kun tarvitaan joustoa, mutta paras taloudellinen turva on aina ennakointi ja rehellisyys itselleen. Jos kukkaro on tyhjä tammikuussa, kysy itseltäsi: minne ne kesän säästöt menivät?

Lopeta valittaminen. Ala budjetoida. Vastuu taloudestasi on sinun, ei kenenkään muun.


Kirjoittaja on Pikaluotto.netin talousasiantuntija, joka uskoo, että taloudellinen mielenrauha syntyy laskimella, ei huutamalla.