Suomi kuin Espanja? Karu totuus: Talouskasvu ei synny pelkällä sangrialla ja julkisilla miljardeilla

Tero murheellisena Espanjassa

Luin mielenkiinnolla uutisointia Lindtmanin visiosta. Espanja on kuulemma onnistunut siinä, missä Suomi polkee paikallaan. Kasvua elvytyksellä, julkisia investointeja ja parempaa ostovoimaa. Kuulostaa houkuttelevalta, eikö? Mutta kuten aiemmin kirjoitin sähköautojen verotuksesta ja perintöverosta, taloudessa ei ole olemassa ilmaisia lounaita – tai tässä tapauksessa ilmaisia tapaksia.

Espanjan talous pyörii massiivisen turismin ja 500 000 laittoman siirtolaisen laillistamisen voimin. Jos joku todella uskoo, että Suomen talous korjaantuu kopioimalla Espanjan malli ilman heidän aurinkoaan ja väestörakennettaan, hän on joko poliitikko tai vaarallisen optimistinen kuluttaja.

100 % velka-aste ei ole säästämistä

Vaikka Espanjan velka-aste on kääntynyt laskuun, se huitelee edelleen sadassa prosentissa bruttokansantuotteesta. Suomessa pelätään jo huomattavasti pienempiä lukuja, koska meidän velkaantumistahtimme on Euroopan nopeimpia.

Asiantuntijana sanon tämän: on aivan sama, mistä maasta poliitikot hakevat oppia, jos lopputulos on se, että valtio ottaa lisää velkaa ja sinä maksat sen koroissa ja veroissa. Kuten foorumilla joku osuvasti huomautti, EU-säännöt kiristyvät pian, ja silloin katsotaan, kenen talous seisoo omilla jaloillaan ja kuka on pelkkä korttitalo.

Älä odota valtion elvytystä – elvytä oma taloutesi

Lindtman puhuu kotimaisen kysynnän kasvattamisesta ja ihmisten uskalluksesta kuluttaa. Se on hieno visio paperilla, mutta todellisuudessa sinä olet se, joka vastaa omasta kysynnästäsi. Jos odotat hallituksen poistavan huolesi Espanjan mallilla, tulet pettymään karvaasti.

Valtio saattaa leikkiä miljardeilla ja tilastoida velkaa “ara-lainoilla” tai ilman, mutta sinun arkesi laskut pitää maksaa aidolla rahalla. Jos suunnitelmissasi on isompi investointi – ehkäpä kodin remontti, aurinkopaneelit tai liiketoiminnan käynnistäminen – älä odota valtion investointitukia.

Oman talouden “kasvuloikka” vaatii joskus pääomaa. Silloin on viisasta katsoa, miten rahoitus hoidetaan kestävästi. Esimerkiksi isompi 5000–20 000 euron laina voi olla työkalu arvon kasvattamiseen, kunhan se tehdään suunnitelmallisesti eikä sangria-höyryissä.

Teron vinkit: Miten pärjätä, vaikka Suomi ei olisi Espanja

  1. Lopeta elvytyshaaveilu: Hallituksen linja vaihtuu neljän vuoden välein, mutta markkinakorko ja inflaatio pysyvät. Rakenna taloutesi niin, ettei asuntolainasi kaadu, vaikka Lindtman tai Orpo tekisi mitä.
  2. Seuraa omaa velka-astettasi: Älä katso valtion velkaa, vaan omaasi. Jos velkasi suhde tuloihin nousee, olet vaaravyöhykkeellä. Vertaile ja yhdistä nykyiset lainasi ennen kuin korot syövät unelmasi.
  3. Hae kasvua itse: Jos palkkatasosi ei nouse Espanjan malliin, hanki lisätuloja tai kehitä osaamistasi. Kukaan ei tule nostamaan sun palkkaasi “yleisen elvytyksen” nimissä.
  4. Budjetoi suomalaisittain, älä espanjalaisittain: Meillä ei ole turismimiljardeja paikkaamassa taloutta. Puskuri on elinehto, ei suositus.

Lopuksi: Aurinko nousee täälläkin, mutta lasku on maksettava

Espanjan malli voi näyttää hienolta HS:n tiivistelmässä, mutta taloudellinen todellisuus on se, että Suomi joutuu sopeuttamaan yli 8 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että kiristykset jatkuvat, oli vallassa kuka tahansa.

Pikaluotto.net muistuttaa, että vastuu taloudellisesta hyvinvoinnista on aina peilissä. Jos haluat elää kuin herra Espanjassa, varmista ensin, että sulla on siihen varaa täällä pohjolassa.

Markkinat eivät anna armoa haaveilijoille. Ota vastuu omista euroistasi jo tänään.