Iran palaa ja bensa maksaa – Lopeta sota-shokki ja ala elää realiteeteissa

Tero seuraa maailman tilannetta huolestuneena

Uutiset Iranista ovat synkkiä, mutta taloudellisesti ne eivät ole mitään muuta kuin muistutus siitä, miten hauras monen suomalaisen talous on. Kun Hormuzinsalmi menee kiinni, kukkaron nyörit kiristyvät täällä pohjolassa asti. Mutta turha siitä on Trumppia tai öljyšeikkejä syyttää, jos oma taloutesi ei kestä paria kymppiä lisää kuukaudessa.

Kuten aiemmin kirjoitin asuntolainan koroista ja ajoneuvoverosta, ihmiset rakastavat elää siinä harhassa, että vakaat ajat jatkuvat ikuisesti. Nyt shokki on suuri, kun todellisuus potkaisee ovesta sisään.

Euribor 2,5 % ja ”ikävä yllätys”?

Ylen jutussa ekonomistit laskevat, että 100 000 euron lainan korkomenot nousivat 25 eurolla kuukaudessa. Suomi24:ssä tästä puhutaan kuin järjestelmän romahduksena.

Pysähdytäänpä taas: 25 euroa. Jos asuntovelallisen talous kaatuu 25 euroon, vika ei ole Iranin sodassa. Vika on siinä, että olet ottanut liikaa lainaa ja jättänyt puskurit rakentamatta. Maailmanpolitiikka on arvaamatonta, ja jos et ole laskenut marginaalia yllätyksille, pelaat taloudellista upporikkaasta ja rutiköyhää.

Kahden euron bensa – Se on vain numero

Bensan hinta ylitti kahden euron ”henkisen kipurajan”. Autoilijat itkevät foorumeilla, että työnteko ei enää kannata. Mutta bensa on globaali hyödyke. Se maksaa sen, mitä se maksaa.

Jos et pysty maksamaan polttoaineesta markkinahintaa, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: aja vähemmän tai hanki auto, joka kuluttaa vähemmän. Se, että vaaditaan valtiota laskemaan verotusta heti kun maailmalla paukkuu, on puhdasta populismia. Valtio ei ole sun henkilökohtainen bensa-alennuskorttisi.

Ruoka kallistuu viiveellä – Sinulla on vielä aikaa

Suomi24-keskusteluissa maalaillaan jo nälänhätää ja lannoitepulaa. On totta, että öljyn hinta valuu lopulta leivän hintaan, mutta se tapahtuu kuukausien viiveellä.

Nyt on aika lopettaa se turha murehtiminen ja alkaa toimia. Jos ruoan hinnan nousu pelottaa, katso mitä kirjoitin aiemmin ruokabudjetista ja inflaatiosta. Jos kaapissasi ei ole perusraaka-aineita ja taloudessasi puskuria, et voi syyttää Iranin sotaa siitä, että nälkä yllättää.

Teron vinkit sotataloudessa selviytymiseen:

  1. Lopeta uutis-paniikki: Sota nostaa hintoja, se on fakta. Mutta panikointi ei maksa sun laskuja. Hyväksy korkeampi hintataso ja sopeuta kulutuksesi nyt, älä ensi kuussa.
  2. Tarkista lainasi: Jos euriborin nousu pelottaa, selvitä onko mahdollista vaihtaa lyhennystapaa tai hakea lyhennysvapaata. Jos tarvitset nopeaa joustoa yllättävään kulupiikkiin, tutustu joustolainaan puskurina.
  3. Kilpailuta matkustaminen: Lentopolttoaine kallistuu vauhdilla. Jos sulla ei ole varaa matkustaa, älä matkusta velaksi. Lue lisää vastuullisesta lainaamisesta tästä.
  4. Hanki oma ”varmuusvarasto”: Ei purkkiruokaa, vaan rahaa. Taloudellinen puskuri on ainoa asia, joka suojaa sut maailmanpoliittisilta heilahduksilta.

Lopuksi: Markkinat eivät rukoile rauhaa

Me kaikki toivomme rauhaa Lähi-itään, mutta talous ei toimi toiveilla. Se toimii raa’alla logiikalla. Kun tarjonta vähenee, hinta nousee. Jos olet rakentanut elämäsi halvan energian ja olemattomien korkojen varaan, Iranin sota on sulle herätyskello.

Ota vastuu omasta taloudestasi. Maailma on epävakaa paikka, mutta sun budjettisi ei tarvitse olla.

Pankit rikastuvat ja sinä maksat? Karu totuus: Korkojen nousu ei ole salaliitto, vaan reality check

Tero neuvottelee sinulle parhaat korot

Luin äskettäin Suomi24-ketjua, jossa väitettiin korkojen nousun olevan “kapitalistien yksipuolinen toimi järjestelmäromahduksen peittämiseksi”. Syytettiin Nato-jäsenmaksuja, yritysten velkoja ja ties mitä “sopulien kuritusta”.

On helppoa ja lohdullista ajatella, että paha pankkiiri tai natsihallitus päätti viedä rahasi. Se vapauttaa sinut vastuusta. Mutta totuus on paljon tylsempi ja karumpi: nollakorkojen aika oli historiallinen poikkeus, ja nyt olemme palanneet normaaliin.

Nollakorot olivat huumetta – ja sinä jäit koukkuun

Viimeiset kymmenen vuotta me elimme taloudellisessa satumaassa. Rahan hinta oli nolla. Ihmiset ottivat valtavia lainoja uskoen, että tämä tila jatkuu ikuisesti. Mutta kuten aiemmin kirjoitin sähkön hinnasta ja inflaatiosta, markkinat korjaavat aina itsensä.

Kun otit sen 300 000 euron lainan “unelma-asuntoon”, pankki teki sulle stressitestin 6 prosentin korolla. Silloin sä nyökkäilit ja sanoit ymmärtäväsi. Nyt, kun korko on neljä prosenttia, huudat foorumeilla pankkien “kissanpäivistä”.

Pankit tekevät voittoa, kyllä. Se on niiden tehtävä. Mutta ne eivät pakottaneet sinua allekirjoittamaan lainapaperia. Sinä teit sen itse.

“Pankki pelastetaan, mutta matti ja maija maksaa”

Keskustelupalstoilla pelätään 90-luvun laman toisintoa ja syytetään pankeille syydettyjä “miljardeja”. On totta, että pankkijärjestelmä pidetään pystyssä, koska ilman sitä koko yhteiskunta pysähtyisi – mukaan lukien sinun palkkasi maksu.

Mutta on turha itkeä sitä, että pankki perii korkoa. Korko on rahan hinta ja riskin hinta. Jos et halua maksaa korkoa, älä ota velkaa. Jos taas otat velkaa, varmista, että taloutesi kestää sen. Jos taloutesi kaatuu parin prosentin koronnostoon, olet elänyt yli varojesi jo nollakorkojen aikaan.

Teron vinkit asuntovelalliselle (Lopeta huutelu, aloita toiminta):

  1. Lopeta salaliittoteorioiden lukeminen: Se, että joku “Haans” huutaa foorumilla “kusiaiseliitistä”, ei laske sun lyhennystäsi senttiäkään. Se vain lisää sun stressiäsi.
  2. Kilpailuta, jos voit – mutta hyväksy realiteetit: Voit yrittää neuvotella marginaalista, mutta markkinakorko on se mikä se on. Jos et pysty maksamaan, myy asunto ennen kuin ulosotto tekee sen puolestasi. Myös pienemmät lainat kannattaa kilpailuttaa verkossa aina tasaisin väliajoin.
  3. Älä odota valtiolta apua: Korkovähennykset menivät jo, ja hyvä niin. Valtion tehtävä ei ole tukea kenenkään riskinottoa asuntomarkkinoilla.
  4. Puskuri on pakollinen: Jos sulla ei ole säästössä vähintään kolmen kuukauden menoja vastaavaa summaa, sä olet vaaravyöhykkeellä. Aloita säästäminen tänään karsimalla kaikki turha.

Lopuksi: Maailma ei ole rikki

Keskusteluissa väitetään, että “järjestelmä on romahtanut”. Ei se ole. Se vain toimii taas niin kuin sen kuuluukin. Raha maksaa jotain, ja riskillä on hinta.

Pikaluotto.net muistuttaa, että laina on aina sopimus, joka pitää hoitaa. Oli kyseessä asuntolaina tai pienempi luotto, vastuu on aina lainanottajalla. Jos syytät pankeja omista laskuistasi, olet jo hävinnyt pelin.

Ota taloutesi takaisin hallintaan. Se alkaa siitä, että lopetat uhriutumisen.